Hardtilla ja Negrillä oli pitkä johdanto suvereenin käsitteeseen. Historiallista perspektiiviä ainakin riittää, lähteväthän kirjoittajat liikkeelle jo 1500-luvulta ja espanjalaisen imperiumin syntyajoista. Utopististen ajuattelijoiden kerhosta olisi toki mukava ollut keskustellakin, sillä Marxin lisäksi kirjassa esiintyvät muut, kuten Las Casas ja L’Ouverture olivat entuudestaan vieraita. Vaikka historiaakin on tullut opiskeltua, en heihin ole aiemmin törmännyt. Vain Marx oli luvussa 2.3 esitellyistä henkilöistä entuudestaan tuttu. Sinänsä näiden vieraiden ihmisten elämästä oli ihan mielenkiintoista lukea. Haluaisinkin tietää siitä, että sattuuko joillakin Imperiumin osallisilla olemaan jotakin kirjassa mainitsematonta tietoa näistä henkilöistä. -Ei muuten, mutta se saattaisi auttaa kytkemään asiat paremmin omiin konteksteihinsa.
Joka tapauksessa näyttää olleen kautta vuosisatojen niin, että siirtomaahallinto on aina polkenut joidenkin ihmisten oikeuksia nostattaen revassihenkeä alistetuissa. L’Ouverture oli tässä mielessä poikkeuksellinen ajattelija, sillä hän tahtoi vain taata samat perusoikeudet kaillie ihmisille ihonväriin katsomatta vaikka olikin mukana Haitin itsenäisyystaistelussa. Kummallista historiassa onkin juuri se, ettei häntä tiettävästi yritetty murhata toisin kuin heti Yhdysvaltojen sisällissodan jälkeen mustien ihmisoikeuksia ajaneita valkoisia.
Kolonialismi siis alkoi espanjalaisten ja portugalilaisten siirtomaavalloitusten alettua 500, itse asiassa jo lähemmäs 600 vuotta sitten. Aluksi homma toimi hyvin, mutta valistusaatteiden levitessä vastustus ja tasa-arvovaatimukset voimistuivat. Koloniaalinen hallintotapa ja orjuus näyttävätkin säilyneen pisimpään alueilla, missä siitä on ollut korvaamatonta taloudellista hyötyä, kuten USA:n etelävaltioissa. Alueelliset valtarakenteet ja hallitsijoiden ajattelutavat sekä kansalaisten mentalittetti ja armeijoiden vahvuus ovat ratkaisseet sen onko koloniaalisesta hallintatavasta poistuttu rauhallisesti vai verisesti. Halauaisinkin tiedustella lukijoiden mielipidettä siitä onko luettelossani jotain liikaa vai puuttooka tuosta litaniasta jotain oleellista.
Aivan oma lukunsa on fundamentaalisen uskontunnustuksen ja vallankäytön suhde.
heinäkuu 4, 2008 kello 1:57 ip |
Suvereenin käsite
Hardtilla ja Negrillä oli pitkä johdanto suvereenin käsitteeseen. Historiallista perspektiiviä ainakin riittää, lähteväthän kirjoittajat liikkeelle jo 1500-luvulta ja espanjalaisen imperiumin syntyajoista. Utopististen ajuattelijoiden kerhosta olisi toki mukava ollut keskustellakin, sillä Marxin lisäksi kirjassa esiintyvät muut, kuten Las Casas ja L’Ouverture olivat entuudestaan vieraita. Vaikka historiaakin on tullut opiskeltua, en heihin ole aiemmin törmännyt. Vain Marx oli luvussa 2.3 esitellyistä henkilöistä entuudestaan tuttu. Sinänsä näiden vieraiden ihmisten elämästä oli ihan mielenkiintoista lukea. Haluaisinkin tietää siitä, että sattuuko joillakin Imperiumin osallisilla olemaan jotakin kirjassa mainitsematonta tietoa näistä henkilöistä. -Ei muuten, mutta se saattaisi auttaa kytkemään asiat paremmin omiin konteksteihinsa.
Joka tapauksessa näyttää olleen kautta vuosisatojen niin, että siirtomaahallinto on aina polkenut joidenkin ihmisten oikeuksia nostattaen revassihenkeä alistetuissa. L’Ouverture oli tässä mielessä poikkeuksellinen ajattelija, sillä hän tahtoi vain taata samat perusoikeudet kaillie ihmisille ihonväriin katsomatta vaikka olikin mukana Haitin itsenäisyystaistelussa. Kummallista historiassa onkin juuri se, ettei häntä tiettävästi yritetty murhata toisin kuin heti Yhdysvaltojen sisällissodan jälkeen mustien ihmisoikeuksia ajaneita valkoisia.
Kolonialismi siis alkoi espanjalaisten ja portugalilaisten siirtomaavalloitusten alettua 500, itse asiassa jo lähemmäs 600 vuotta sitten. Aluksi homma toimi hyvin, mutta valistusaatteiden levitessä vastustus ja tasa-arvovaatimukset voimistuivat. Koloniaalinen hallintotapa ja orjuus näyttävätkin säilyneen pisimpään alueilla, missä siitä on ollut korvaamatonta taloudellista hyötyä, kuten USA:n etelävaltioissa. Alueelliset valtarakenteet ja hallitsijoiden ajattelutavat sekä kansalaisten mentalittetti ja armeijoiden vahvuus ovat ratkaisseet sen onko koloniaalisesta hallintatavasta poistuttu rauhallisesti vai verisesti. Halauaisinkin tiedustella lukijoiden mielipidettä siitä onko luettelossani jotain liikaa vai puuttooka tuosta litaniasta jotain oleellista.
Aivan oma lukunsa on fundamentaalisen uskontunnustuksen ja vallankäytön suhde.